Löysinpäs äidin vintiltä käydessäni taas vanhan kasvisruokaraamatun. Se kulkee oikeasti nimellä "Aurinkoinen ruoka - ravinto lääkkeenä", mutta minulle se on jo kauan ollut "kaikki mitä sinun tarvitsee tietää kasvissyönnistä". Sen on kirjotanut Merja Niemi, ja julkaissut Aquarian publications.
Tosin, niinkuin kaikki hyvät raamatut, tämäkin on aika vanha, joten ainoa heikkous on se, että siitä ei juuri löydy uusimpia ja hienoimpia tutkimustuloksia, jotka kasvisruoasta on saatu vuoden 1998 jälkeen. Ja tietysti jostakin osiosta on voinut nykytietämys kasvaa, ja niinkuin kaikkia vanhoja kirjoja, sitäkin tietysti pitää lukea sillä varauksella, että ravintosuositukset ovat voineet muuttua ja osa tiedoista voi olla uudistuksen tarpeessa tai vanhentuneita.
Mutta suurin osa silti on täyttä, tuhtia tavaraa, ja sanoisin edelleenkin, että taittovirheitä lukuunottamatta aivan Loistava kirja edelleen kaikille kasvisruoasta ja mahdollisesti myös veganismista kiinnostuneille.
Kirjassa on kaikki idätyksestä siementen ravintoarvoihin, ja siellä neuvotaan monta hyvää niksiä, mm. miten kasvissyöjä tai vegaani pääsee halvemmalla. Tämän jälkeen voikin jättää GoGreenit hyllyyn ja tehdä cashew- ja auringonkukansiemenkermansa ja -maitonta itse! Ravintoarvot ovat aivan loistavat, sesammaidossa kalsiumia riittää ja pääsee halvemmalla, kuin jos tavallisia lehmänmaitoja ja kermoja käyttäisi.
Tässä halukkaille esimerkiksi sesammaidon ohje, joka sisältää saman verran tai ehkä enemmän kalsiumia, kuin tavallinen versio.
Sesammaito (myös mantelimaito)
1 dl kuorimattomia seesaminsiemeniä
(banaani)
1 l vettä
Liota siemeniä yön yli tai noin 8-12 tuntia. Jauha siemenet hienoksi tehosekoittimessa (sauvasekoitintakin voi kokeilla soveltaa). Lisää banaani jos haluat makeutta. Massasta pitäisi tulla aika hienoa (kestää n. 2-10min) ja voit kopautella ylös nousevat siemenet lusikalla aina takaisin.
Lisää vettä vähitellen, ja aina kun tuntuu tarpeeksi hienolta voit lisätä sitä. Lopuksi jos tuntuu siltä, voit siivilöidä maidon teesiivilän tai harsokankaan läpi.
Jos siemenet meinasivat jäädä vähän liian isoiksi, lisää vähän vähemmän vettä ja siivilöi maito.Tähteeksi jäänyt massa on hyvää missä tahansa: jugurtissa, puuron seassa, myslin korvikkeena, ja hunajan kanssa sellaisenaan "halvana".
Mantelimaito: Samalla ohjeella voi tehdä myös mantelimaitoa. Kuorittuja manteleita tarvitaan 1-2 dl vesilitraa kohden ja liotusajaksi riittää 6-8 tuntia. Mantelimaito on vähän rasvaisempaa ja makeampaa, kuin sesammaito.
Sesam- ja mantelikerma onnistuvat myös samalla reseptillä lisäämällä vain vähän vähemmän vettä. Tämä ei tietääkseni vaahtudu, mutta toimii ruokakerman tavoin.
Jos kermavaahtomaisempaa haluaa, parasta tulee mielestäni cashewpähkinöistä (ovat myös pähkinöiksi suhteellisen edullisia kun vain ostaa Pirkkaa).
Cashewkerma
100g (2dl) cashewpähkinöitä
n. 1½-2½dl lämmintä vettä
Liota pähkinöitä ainakin kolme tuntia, enintään kuusi. Jauha ne sauvasekoittimella paksuksi massaksi. Kun massa on todella hienoa, lisää lämmintä vettä (ei yli 50C) niin, että saat sopivan paksun tahnan. Viilennä jääkaapissa.
Tämä massa ei oikeastaan mielestäni juurikaan muistuta oikeata kermavaahtoa, mutta esim. marjojen kanssa tai vaikka tuulihattujen täytteenä tai muuten 'lisäkkeenä' käytettynä aivan uskomattoman hyvää. Makeaa, pehmeää pähkinätahnaa...
Olen miettinyt vielä, miten kävisi jos liottaisi tuohon veteen vähän agar-agaria. Mahtaisikohan alkaa vahtoutua?
27 huhtikuuta 2010
17 huhtikuuta 2010
Helpot kaurasämpylät
Olen joskus kerännyt reseptejä periaatteella, että jos se saadaan aikaiseksi tyylillä "sekoita ja laita uuniin" ja sen maku on erinomainen, niin ruokaohje on täydellinen. Ja tietysti pitää olla tehty kohtuullisen halvoista raaka-aineista, niin että voittaa kaupasta ostettavan mennen tulleen. Muutamia reseptejä jo löytyy, ja aina kun löydän uuden tällaisen, olen innoissani, että nyt minun ei tarvitse enää koskaan etsiä tähän ruokaan uutta ohjetta.
Aion laittaa tällaiset resepit erityiseti tunnisteen Yksinkertaisesti hyvää alle, joten sieltä siis löytyvät tämän lajin parhaat reseptit ikinä!
Yksi tähän ryhmään kuuluva on myös seuraava ohje. Sain sen joskus kaverini äidiltä, joka oli ottanut sen Elovena-paketin kyljestä. Tämä oli myös hänen suosikkireseptejään.
5 dl vettä
3 dl kaurahiutaleita
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
½ dl hyvää oliivi- tai muuta kasviöljyä
5-6 dl hiivaleipäjauhoja
pinnalle:
(kananmuna tai piimää)
kaurahiutaleita
Sekoita kaurahiutaleisiin kuivahiiva ja lisää se kulhoon reilun käden lämpöisen veden joukkoon. Kaada taikina uunipellille (noin 30x35cm) leivinpaperin päälle ja ripottele päälle jauhoja. Anna kohota leivinliinalla peitettynä noin 40 minuutia.
Voitele kananmunalla, piimällä tai paremman puutteessa pelkällä vedellä ja ripottele pinnalle kaurahiutaleita. Leikkaa levy taikinapyörällä tai veitsellä neliöiksi, ja paista uunin keskitasolla, 225 asteen lämmössä noin 15-20 minuuttia.
Kasvissyöjän kannattaa käyttää ruoanlaitossa reilusti hyvää, mielellään kylmäpuristettuä öljyä. Kasvisruoassa on usein luonnostaan vähemmän rasvaa, kun ei käytetä eläinrasvoja sisältävää lihaa. Siksi sitä sopii kaataa aika reippaasti ja käyttää ehdottomasti mahdollisimman paljon kylmäpuristetuja öljyjä.
Itse en erityisemmin pidä kylmäpuristetun rypsiöljyn aromista muuten kuin leipien leivonnassa, mutta hyvä Extra Virgine oliiviöljy sopii mielestäni melkein joka paikkaan. (Välimeren maissa hyviä kylmäpuristettujen öljyjen aromeja arvostetaan samalla tavoin kuin viinien eri aromeja, joten tuo aromikkuus ei siis ole mikään "sivumaku" vaan arvostettu ominaisuus.)
Kylmäpuristetuissa öljyissä on myös erityisen paljon tärkeitä ravintoaineita, joten niitä kannatta suosia jo pelkän terveellisyydenkin takia. Lisäksi ne ovat erityisesti hyväksi myös kynsille, hiuksille ja ihon kunnolle (tietysti runsaan veden juonnin kanssa). Öljyllä on ihana taipumus kosteuttaa ja parantaa ihon kuntoa sisältäpäin ja vähentää palelua ja tehdä iho joustavammaksi ja vahvemmaksi. Tietysti kohtuudella käytettynä.
Hiivaleipäjauhoja usein suosin myös siksi, että niissä on paljon enemmän vitamiineja, kivennäisaineita ja muuta arvokasta verrattuna valkoisiin, puhtaisiin vehnäjauhoihin, joita käytän vain aivan erikoistapauksissa.
Hiivaleipäjauhot leipoutuvat oikeastaan aikalailla yhtä hyvin vehnäjauhojen kanssa, eikä leivonnallisesti siis tunnu olevan oikeastaan muuta eroa. Ainoastaan, jos halutaan oikein murumaisen irtonainen taikina esimerkiksi muffineihin tai brownieihin, pitää sekoittaa aivan mahdollisimman vähän (niinkuin tietysti muutoinkin) koska jauhojen hienousaste on enemmän tavallisten vehnäjauhojen kuin erikoisvehnäjauhojen luokkaa.
Kuitenkin ne sopivat mielestäni paremmin joka paikkaan käytettäväksi kuin täysjyväjauhot, jotka ovat jo liian karkeita ja hankalasti leipoutuvia ja aromikin on jo aika vahva. Nämä sopivat niin kakkuihin kuin muffineihinkin, ja makueroa ei edes mitenkään huomaa. Väri on vain täyteläisempi, itse en pidä valkoista leivonnaista edes kovin houkuttelevana.
Aion laittaa tällaiset resepit erityiseti tunnisteen Yksinkertaisesti hyvää alle, joten sieltä siis löytyvät tämän lajin parhaat reseptit ikinä!
Yksi tähän ryhmään kuuluva on myös seuraava ohje. Sain sen joskus kaverini äidiltä, joka oli ottanut sen Elovena-paketin kyljestä. Tämä oli myös hänen suosikkireseptejään.
5 dl vettä
3 dl kaurahiutaleita
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
½ dl hyvää oliivi- tai muuta kasviöljyä
5-6 dl hiivaleipäjauhoja
pinnalle:
(kananmuna tai piimää)
kaurahiutaleita
Sekoita kaurahiutaleisiin kuivahiiva ja lisää se kulhoon reilun käden lämpöisen veden joukkoon. Kaada taikina uunipellille (noin 30x35cm) leivinpaperin päälle ja ripottele päälle jauhoja. Anna kohota leivinliinalla peitettynä noin 40 minuutia.
Voitele kananmunalla, piimällä tai paremman puutteessa pelkällä vedellä ja ripottele pinnalle kaurahiutaleita. Leikkaa levy taikinapyörällä tai veitsellä neliöiksi, ja paista uunin keskitasolla, 225 asteen lämmössä noin 15-20 minuuttia.
Kasvissyöjän kannattaa käyttää ruoanlaitossa reilusti hyvää, mielellään kylmäpuristettuä öljyä. Kasvisruoassa on usein luonnostaan vähemmän rasvaa, kun ei käytetä eläinrasvoja sisältävää lihaa. Siksi sitä sopii kaataa aika reippaasti ja käyttää ehdottomasti mahdollisimman paljon kylmäpuristetuja öljyjä.
Itse en erityisemmin pidä kylmäpuristetun rypsiöljyn aromista muuten kuin leipien leivonnassa, mutta hyvä Extra Virgine oliiviöljy sopii mielestäni melkein joka paikkaan. (Välimeren maissa hyviä kylmäpuristettujen öljyjen aromeja arvostetaan samalla tavoin kuin viinien eri aromeja, joten tuo aromikkuus ei siis ole mikään "sivumaku" vaan arvostettu ominaisuus.)
Kylmäpuristetuissa öljyissä on myös erityisen paljon tärkeitä ravintoaineita, joten niitä kannatta suosia jo pelkän terveellisyydenkin takia. Lisäksi ne ovat erityisesti hyväksi myös kynsille, hiuksille ja ihon kunnolle (tietysti runsaan veden juonnin kanssa). Öljyllä on ihana taipumus kosteuttaa ja parantaa ihon kuntoa sisältäpäin ja vähentää palelua ja tehdä iho joustavammaksi ja vahvemmaksi. Tietysti kohtuudella käytettynä.
Hiivaleipäjauhoja usein suosin myös siksi, että niissä on paljon enemmän vitamiineja, kivennäisaineita ja muuta arvokasta verrattuna valkoisiin, puhtaisiin vehnäjauhoihin, joita käytän vain aivan erikoistapauksissa.
Hiivaleipäjauhot leipoutuvat oikeastaan aikalailla yhtä hyvin vehnäjauhojen kanssa, eikä leivonnallisesti siis tunnu olevan oikeastaan muuta eroa. Ainoastaan, jos halutaan oikein murumaisen irtonainen taikina esimerkiksi muffineihin tai brownieihin, pitää sekoittaa aivan mahdollisimman vähän (niinkuin tietysti muutoinkin) koska jauhojen hienousaste on enemmän tavallisten vehnäjauhojen kuin erikoisvehnäjauhojen luokkaa.
Kuitenkin ne sopivat mielestäni paremmin joka paikkaan käytettäväksi kuin täysjyväjauhot, jotka ovat jo liian karkeita ja hankalasti leipoutuvia ja aromikin on jo aika vahva. Nämä sopivat niin kakkuihin kuin muffineihinkin, ja makueroa ei edes mitenkään huomaa. Väri on vain täyteläisempi, itse en pidä valkoista leivonnaista edes kovin houkuttelevana.
14 huhtikuuta 2010
Muiden julkaisut
Juu, ajattelin ryhtyä laiskaksi. Selailin vanhaa keittokirjaani ja mietin, että harmi kun en viitsi kirjoittaa näitä kun ovat suurin osa alunperin jonkun muun. Siinä ovat kuitenkin vuosien varrella keräämäni parhaat reseptit. Sitten mietin, kuinka vaivalloista olisi tehdä jokainen resepti itse. Kokkasin tuossa nimittäin kasvispihvejä ja muistin, että resepti pitää kokata ainakin kolmesti läpi että siitä saa muokattua julkaistavaksi asti hyvän.
Niinpä päätin, että tästä lähtien (no koko keittokirja on vasta aika alussa) tästä tulee enemmänkin sellainen ruokapäiväkirjatyyppinen systeemi. En siis aio karsia ohjeiden laadusta jatkossakaan, vaan hyväksyn enemmän tänne valmiita ohjeita, jotka olen löytänyt jostain muualta. Niinpä saan kerättyä tänne parhaat reseptit, mitä tiedän!
Ainoa mutta on tuo tekijänoikeusjuttu. Jos julkaisen täällä keittokirjoista otteita, sehän on kyllä laitonta, mutta toivon ymmärrystä tähän asiaan. Niinkuin sanoin, ne saavat täällä paikan parhaimpien tietämien joukosta, ja toivon, että se ehkä tuo niihin hieman lisäarvoa. Lisäksi lupaan julkaista jokaisesta tuntemani reseptin lähteen, ja näinollen toivon ehkä jopa edistäväni tuon kyseisen keittokirjan myyntiä. Saatan ehkä kertoa muutenkin, miten paljon tykkäsin teoksesta. :)
Jos jotakuta asia vaivaa tai haluaa reseptinsä poistettavaksi näiltä sivuilta, pyydän ottamaan ilman muuta yhteyttä, niin katson mitä voin tehdä ja kirjailijan pyynnöstä tietysti poistan heti reseptin.
Toivon kuitenkin, että tekin hyödytte kokoelmastani ja pidätte siitä, ja jos puolestanne lainaatte minulta reseptejä, laitatte mielellään linkin ja lähteen. Omat reseptini ovat näillä ehdoin myös kaikkien muiden käytössä. Iloisia kokkailuhetkiä ja sovelluskokemuksia teille kaikille!
Ps. Sähköpostia voit lähetellä osoitteeseen basilikavastaus @ gmail.com. Koetan vastailla ainakin viikon parin sisällä, sillä joskus käyn tarkistamassa ne aika harvoin.
Niinpä päätin, että tästä lähtien (no koko keittokirja on vasta aika alussa) tästä tulee enemmänkin sellainen ruokapäiväkirjatyyppinen systeemi. En siis aio karsia ohjeiden laadusta jatkossakaan, vaan hyväksyn enemmän tänne valmiita ohjeita, jotka olen löytänyt jostain muualta. Niinpä saan kerättyä tänne parhaat reseptit, mitä tiedän!
Ainoa mutta on tuo tekijänoikeusjuttu. Jos julkaisen täällä keittokirjoista otteita, sehän on kyllä laitonta, mutta toivon ymmärrystä tähän asiaan. Niinkuin sanoin, ne saavat täällä paikan parhaimpien tietämien joukosta, ja toivon, että se ehkä tuo niihin hieman lisäarvoa. Lisäksi lupaan julkaista jokaisesta tuntemani reseptin lähteen, ja näinollen toivon ehkä jopa edistäväni tuon kyseisen keittokirjan myyntiä. Saatan ehkä kertoa muutenkin, miten paljon tykkäsin teoksesta. :)
Jos jotakuta asia vaivaa tai haluaa reseptinsä poistettavaksi näiltä sivuilta, pyydän ottamaan ilman muuta yhteyttä, niin katson mitä voin tehdä ja kirjailijan pyynnöstä tietysti poistan heti reseptin.
Toivon kuitenkin, että tekin hyödytte kokoelmastani ja pidätte siitä, ja jos puolestanne lainaatte minulta reseptejä, laitatte mielellään linkin ja lähteen. Omat reseptini ovat näillä ehdoin myös kaikkien muiden käytössä. Iloisia kokkailuhetkiä ja sovelluskokemuksia teille kaikille!
Ps. Sähköpostia voit lähetellä osoitteeseen basilikavastaus @ gmail.com. Koetan vastailla ainakin viikon parin sisällä, sillä joskus käyn tarkistamassa ne aika harvoin.
08 huhtikuuta 2010
Pannukakku
Olen huomannut, että nykyään minulla on menossa perinneruoka- ja 'täyttävä, tuhti ruoka' -kausi. Yleensäkin kun tulee ruoanlaittoinnostus, niin ne tuntuvat liikkuvan kausissa. Ensin oli wokkikausi, sitten jälkiruoka- ja leivontakausi, sitten pastakausi ja nyt tämä. Taitaa johtua talvesta, kun on kaivannut kunnon täyttävää ruokaa, jolla pysyy lämpimänä. Tässä siis satoa tuolta ajalta.
Jokaisella varmaan on oma hyvä pannukakkuohje, millä tykkää paistaa pannukakkunsa, mutta koska olen saanut kehuja omastani tyyliin "Parasta pannukakkua ikinä" niin että kerronpa teille nyt salaisuuteni. Tämä on siis varioitu muunnelma niistä kaikista, mitä olen kokeillut, pohjana tietty oman mummun ohje. :)
koko pellillinen
vaivannäkö 2 / 5
ajankäyttö:
aktiivinen valmistusaika 15 min,
passiivinen valmistusaika 1h-1h40min
8dl maitoa Tähän on hyvä käyttää ne vanhat maidot ja kermat, mistä on päiväys jo mennyt ja on jo sen verran hapanta, että muuten ei voisi käyttää. Kaksi viikkoa vanha on jo kuitenkin liian vanhaa.
3-4 kananmunaa Kolmella tulee toimeen, mutta neljällä saa juhlavampaa.
2½dl hiivaleipäjauhoja Terveellisempää kuin tavalliset vehnäjauhot ja parempia.
½-1tl suolaa
n. 25g voita Mikään margariinikotkotus ei käy, jos haluaa hyvää.
Sekoita vispilällä maitoon kananmunat, jauhot, leseet ja suola. Anna turvota huoneenlämmössä puolesta tunnista tuntiin. Parempaa mitä kauemmin. Leikkaa voi aika pieniksi kuutioiksi ja anna myös lämmetä huoneen lämmössä. Vuoraa syvä pelti leivinpaperilla tai voitele se voilla. Kun uuni on lämmennyt, kaada taikina pellille ja ripottele voikuutiot päälle. (Jos haluaisi oikein superpannukakkua, voisi voin sulattaa ja sekoittaa taikinaan, mutta tämä on tällainen nopeasti herkullista -resepti.) Laita uuniin ja paista 200 asteessa noin 30-40 min. Kun pannari jäähtyy, se hyytyy enemmän, eli odottele hetki ennen kuin isket hampaat kiinni siihen.
Tarjoa pannukakku sokeroitujen marjojen, hillon ja kermavaahdon, vaahterasiirapin, hunajan tai ihan simppelisti pelkän sokerin kera. Tosin vain silloin jollei muuta löydy.
Pannukakut ovat erinomaisia juuri siksi, että saa nuo 'ohoh, tämä on jo vanhaa' -maidot käytettyä, eli ei mene turhaan hukkaan ruokaa, ja toisekseen tämä on hyvä pyöräyttää silloin joskus tylsänä perjantai-iltana kun tekisi mieli jotain herkkua, mutta ei oikeastaan ole mitään kaapissa valmiina. Ainoa huono puoli, että kun yksin asuu, niin meinaa syödä koko pellin kerralla. :) No, saahan sen pakasteeseenkin ja säilyy pari päivää lämpimässa vanhassa leipäpussissa.
Jokaisella varmaan on oma hyvä pannukakkuohje, millä tykkää paistaa pannukakkunsa, mutta koska olen saanut kehuja omastani tyyliin "Parasta pannukakkua ikinä" niin että kerronpa teille nyt salaisuuteni. Tämä on siis varioitu muunnelma niistä kaikista, mitä olen kokeillut, pohjana tietty oman mummun ohje. :)
koko pellillinen
vaivannäkö 2 / 5
ajankäyttö:
aktiivinen valmistusaika 15 min,
passiivinen valmistusaika 1h-1h40min
8dl maitoa Tähän on hyvä käyttää ne vanhat maidot ja kermat, mistä on päiväys jo mennyt ja on jo sen verran hapanta, että muuten ei voisi käyttää. Kaksi viikkoa vanha on jo kuitenkin liian vanhaa.
2½dl hiivaleipäjauhoja Terveellisempää kuin tavalliset vehnäjauhot ja parempia.
½-1tl suolaa
n. 25g voita Mikään margariinikotkotus ei käy, jos haluaa hyvää.
Sekoita vispilällä maitoon kananmunat, jauhot, leseet ja suola. Anna turvota huoneenlämmössä puolesta tunnista tuntiin. Parempaa mitä kauemmin. Leikkaa voi aika pieniksi kuutioiksi ja anna myös lämmetä huoneen lämmössä. Vuoraa syvä pelti leivinpaperilla tai voitele se voilla. Kun uuni on lämmennyt, kaada taikina pellille ja ripottele voikuutiot päälle. (Jos haluaisi oikein superpannukakkua, voisi voin sulattaa ja sekoittaa taikinaan, mutta tämä on tällainen nopeasti herkullista -resepti.) Laita uuniin ja paista 200 asteessa noin 30-40 min. Kun pannari jäähtyy, se hyytyy enemmän, eli odottele hetki ennen kuin isket hampaat kiinni siihen.
Tarjoa pannukakku sokeroitujen marjojen, hillon ja kermavaahdon, vaahterasiirapin, hunajan tai ihan simppelisti pelkän sokerin kera. Tosin vain silloin jollei muuta löydy.
Pannukakut ovat erinomaisia juuri siksi, että saa nuo 'ohoh, tämä on jo vanhaa' -maidot käytettyä, eli ei mene turhaan hukkaan ruokaa, ja toisekseen tämä on hyvä pyöräyttää silloin joskus tylsänä perjantai-iltana kun tekisi mieli jotain herkkua, mutta ei oikeastaan ole mitään kaapissa valmiina. Ainoa huono puoli, että kun yksin asuu, niin meinaa syödä koko pellin kerralla. :) No, saahan sen pakasteeseenkin ja säilyy pari päivää lämpimässa vanhassa leipäpussissa.
04 huhtikuuta 2010
Kaalipiirakka
Tässä on sitten ensimmäinen resepti näille sivuille. :) Pidän itse valtavasti lihapiirakasta, mutta eihän sellainen sovi kun halusin laittaa kasvisruokaa. Tämä on parempi ohje siihen, ja voin sanoa, että ainakin yhtä hyvää on. Voi olla pieni merkitys sillä, että tähän tulee aika paljon rasvaa, ei siis mikään laihdutusherkku, mutta täyttävää, tuhtia ja maittavaa kasvisruokaa!
Tämä ohje on alun perin Herkkusuiden kestit -nimisestä kirjasta, johon on koottu Seura-lehden ruoka-artikkeleita jostain vuodelta nakki ja pottu. Kirjassa on kaksi eri kaalipiirakan ohjetta, joista olen soveltanut suosikkini.
Kaalipiirakka
- koko pellillinen
Tämä ohje on alun perin Herkkusuiden kestit -nimisestä kirjasta, johon on koottu Seura-lehden ruoka-artikkeleita jostain vuodelta nakki ja pottu. Kirjassa on kaksi eri kaalipiirakan ohjetta, joista olen soveltanut suosikkini.
Kaalipiirakka
- koko pellillinen
01 huhtikuuta 2010
Heissan!
Tässä alkaa ensimmäinen blogini kautta historian. Olen jo kauan lueskellut erilaisia ruokablogeja ja haaveillut omastani. Voin uskoa, että varsinkin alun jälkeen päivittelyvauhti ei liene varsin hurja, mutta koetan silti saada tänne erilaista järkevää sisältöä.
Olen jo kauan kaivannnut netista paikkaa, josta löytyisi halpojen, maistuvien ja terveellisten kasvisruokien ohjeita. Yleensä niitä saa metsästää eri paikoista, mutta tässäpä yksi, josta (toivottavasti) löytyy paljon samasta paikasta.
Tälle palstalle saatan tulla kirjoittelemaan myös muuta elämästä ja kaikesta sellaisesta yleensä, mutta reseptit tulevat kaiketi myös näkymään tähän ja toivottavasti myös jonkunlaisiin kansiohin muualle järjestykseen.
Pidän kovasti makeiden leivonnaisten tekemisestä, toivottavasti ne eivät tule viemään liikaa tilaa.. voi olla, että tästä välillä muodostuukin herkkublogi.
Kaikki tässä blogissa julkaisemani reseptit ovat omiani ja kokeilemiani, jollen toisin kerro. Tietysti usein käy niin, että löytää hyvän reseptin jostain, ja muuntelee sitä niin paljon, että siitä tulee melkeinpä oma. Tällaisiakin rajatapauksiakin varmaan näkyy paljon. Ruoat ovat lisäksi lakto-ovo-vegetaarisia.
Tänne sattaa sitten tulla kaikenlaista kummaalista, niinkuin vaikka nookospihvejä keväällä tai kuusenkerkkähilloa tai vaikka jotain sienensäilömisjuttuja syksyllä. Koetan elää aikalailla vuodenajan mukaan ja Suomen luonnosta löytyy mitä ihanampia ja tietysti edullisesti kerättäviä raaka-aineita. Ja järjettömän terveellisiä oikeastan nuo kaikki!
Periaatteesta välttelen soijarouhetta. Se on sianruokaa, jota joku on keksinyt alkaa kauppaamaan ihmisille, kun siitä saa tietysti kovemman hinnan, mutta se kuulemma ei tosiaankaan ole terveellistä. Siellä missä soijapapuja on käytetty ruoanlaitossa ammoisista ajoista asti, se on aina hapatettu. Soija sisältää epäterveellisiä, jos ei jopa myrkyllisiä aineita, jotka kestävät kuumaa, mutta lähtevät pois tuossa maitohappokäymisessä. Tällä tavoin valmistettuja ruokia ovat tofu, miso ja mm. tavallinen soijakastike. Soijarouhe on tosiaan jäännösaine, jota tulee tofua tehdessä, ja sitä ei normaalisti käytettäisi enää mihinkään, jos ei keksi jotain muuta käyttötarkoitusta kuin ruoanlaitto.
Laitan yleensä sen takia kotona kunnon ruokaa, kun se on halvempaa kuin leipä tai einekset. Lisäksi siinä ei ole turhia säilöntäaineita ja väriaineita ja arominvahventeita ja vaikka mitä. Sitäkin enemmän pidän itse liotetuista tai idätetyistä pavuista, siemenistä, pähkinöistä ja muusta sellaisesta, ja jos kalliin lihan sijaan ostaa vaikka siemeniä marketista tai etnokaupasta, niin ei ne niin kalliiksi tule, kunhan muistaa vain käyttääkin.
Olen tässä pitkällä aikavälillä huomannut, että keho tosiaan alkaa kaivata proteeiinia, jos ei välillä sitä saa, ja siksikin nuo ovat hyvin tärkeitä. Jos haluaisi vaikka leikkiä vegaania, niin kymmenesosassa vesilasissa kuorimattomia seesaminsiemeniä on yhtä paljon kalsiumia kuin maitolasillisessa. Niin että kyllä kasvisruoka voi olla paljon terveellisempääkin kuin sekaravinto, pitää vain osata koostaa se oikein. Näissä resepteissä on koitettu tosiaan ottaa se terveellisyys huomioon, vaikka erityisesti herkkupuolella olen vähän ajatellut, että jos sen kerran kun herkuttelee, se terveellisyys ei ole tärkein asia vaan se että on niin hyvää että nauttii.
Olen jo kauan kaivannnut netista paikkaa, josta löytyisi halpojen, maistuvien ja terveellisten kasvisruokien ohjeita. Yleensä niitä saa metsästää eri paikoista, mutta tässäpä yksi, josta (toivottavasti) löytyy paljon samasta paikasta.
Tälle palstalle saatan tulla kirjoittelemaan myös muuta elämästä ja kaikesta sellaisesta yleensä, mutta reseptit tulevat kaiketi myös näkymään tähän ja toivottavasti myös jonkunlaisiin kansiohin muualle järjestykseen.
Pidän kovasti makeiden leivonnaisten tekemisestä, toivottavasti ne eivät tule viemään liikaa tilaa.. voi olla, että tästä välillä muodostuukin herkkublogi.
Kaikki tässä blogissa julkaisemani reseptit ovat omiani ja kokeilemiani, jollen toisin kerro. Tietysti usein käy niin, että löytää hyvän reseptin jostain, ja muuntelee sitä niin paljon, että siitä tulee melkeinpä oma. Tällaisiakin rajatapauksiakin varmaan näkyy paljon. Ruoat ovat lisäksi lakto-ovo-vegetaarisia.
Tänne sattaa sitten tulla kaikenlaista kummaalista, niinkuin vaikka nookospihvejä keväällä tai kuusenkerkkähilloa tai vaikka jotain sienensäilömisjuttuja syksyllä. Koetan elää aikalailla vuodenajan mukaan ja Suomen luonnosta löytyy mitä ihanampia ja tietysti edullisesti kerättäviä raaka-aineita. Ja järjettömän terveellisiä oikeastan nuo kaikki!
Periaatteesta välttelen soijarouhetta. Se on sianruokaa, jota joku on keksinyt alkaa kauppaamaan ihmisille, kun siitä saa tietysti kovemman hinnan, mutta se kuulemma ei tosiaankaan ole terveellistä. Siellä missä soijapapuja on käytetty ruoanlaitossa ammoisista ajoista asti, se on aina hapatettu. Soija sisältää epäterveellisiä, jos ei jopa myrkyllisiä aineita, jotka kestävät kuumaa, mutta lähtevät pois tuossa maitohappokäymisessä. Tällä tavoin valmistettuja ruokia ovat tofu, miso ja mm. tavallinen soijakastike. Soijarouhe on tosiaan jäännösaine, jota tulee tofua tehdessä, ja sitä ei normaalisti käytettäisi enää mihinkään, jos ei keksi jotain muuta käyttötarkoitusta kuin ruoanlaitto.
Laitan yleensä sen takia kotona kunnon ruokaa, kun se on halvempaa kuin leipä tai einekset. Lisäksi siinä ei ole turhia säilöntäaineita ja väriaineita ja arominvahventeita ja vaikka mitä. Sitäkin enemmän pidän itse liotetuista tai idätetyistä pavuista, siemenistä, pähkinöistä ja muusta sellaisesta, ja jos kalliin lihan sijaan ostaa vaikka siemeniä marketista tai etnokaupasta, niin ei ne niin kalliiksi tule, kunhan muistaa vain käyttääkin.
Olen tässä pitkällä aikavälillä huomannut, että keho tosiaan alkaa kaivata proteeiinia, jos ei välillä sitä saa, ja siksikin nuo ovat hyvin tärkeitä. Jos haluaisi vaikka leikkiä vegaania, niin kymmenesosassa vesilasissa kuorimattomia seesaminsiemeniä on yhtä paljon kalsiumia kuin maitolasillisessa. Niin että kyllä kasvisruoka voi olla paljon terveellisempääkin kuin sekaravinto, pitää vain osata koostaa se oikein. Näissä resepteissä on koitettu tosiaan ottaa se terveellisyys huomioon, vaikka erityisesti herkkupuolella olen vähän ajatellut, että jos sen kerran kun herkuttelee, se terveellisyys ei ole tärkein asia vaan se että on niin hyvää että nauttii.
Tilaa:
Kommentit (Atom)